Siinä se on kaikessa komeudessaan. Se röllö. Masu-Röllö.

(Ja ei, en mää yritä päästä mikskään mini-ihmiseksi, mut mullon niiiiiin paljon opittavaa)

Well, well, well. Day nr 3 vai mikä lienee. Mää nukun jotenkin paremmin. Oisko tää sokerittomuus sittenkin se avainsana...? Tiiä sitä sitten.

Mietin tuos kun luin mun siipan blogia ja mun yks ystävä saavutti 14 vuoden raittiuden elämänsä etappina, että mulla on kans riippuvuus. Ihka oikea, elämää hallitseva RIIPPUVUUS! Mulla, Miss Goody two shoes'illa. Sokeririippuvuus. Mun tarvii saada fixit. Ihan järkyttävää.

Tänään oli hyvä esimerkki "normi-Mintun" järjenjuoksusta. Söin lounaan, namskista namskista, kanasalaatin. Siinä oli kasviksia monenlaista ja höysteenä pariloitu kanafile. Join runsain mitoin vettä ja olo oli mainio. Kappas! Nyt olisi aika jälkkärin. Pulla poikineen voisi olla ihan jees. Sanoin äidille että "ny tekee mieli korvapuustia!" Äiskä sano että odota vartti niin se menee ohi. VARMAAN! Määkö oottaisin vartin että korvapuustin himo lipuis ohitse. Not a chance. Leipomon kautta kurvattiin ja mää menin iloisesti sisälle. Iloiseen riviin katselemaan kaihoten niitä mun nimeä huutavia pullia. Haistelin sitä ihanaa leipomon ilmaa ja sit se välähti. "Two seconds on mylips, lifetime on my hips" Vapaasti suomennettuna "pari sekuntia huulilla ja loppuikä lantiolla" Mä kuvittelin sen puustin siellä lantiolla.
Mut hei oikeesti!! Mikä järki lähtee leipomoon!?!? No mut ku mää haluan...! Michele 34 vee. Mun tyttärilläkin on enemmän itsekuria ja luonnetta kuin mulla.

Nyt mää istun tässä koneen äärellä ja soimaan itseäni siitä että MIKÄ V**TU SUA NAINEN VAIVAA? Mä oon luonteeltani äärimmäisen päämäärätietoinen ja meen tasan läpi harmaan kiven asian puolesta. Mutta en itseni, niinkö? Säälittävää etten sanois...

Näillä mietteillä.

M