Herrrrrrrrkkupäivä!!!

Voi luoja mikä pullan himo mulla oli to ja pe! Se oli ihan karseaa! :D Järkyttävää oikeesti, et pullahimo voi olla tuollanen! KAMALAA! Onks muillakin? Nauroin itselleni ja himoilleni ja revin hiuksia päästä! One word for us....ITSEKURI! Mä löysin viime mun itsekurin taas täydellisesti! En lipsunu yhtään! Kui huippuu sekin ny sit oli. Aika huippuu kyl.
Tänään lauantaina on mun herkkupäivä ja silloin en mieti, et mitä syön ja viis veisaan ruokarytmistä, voin sanoo, et se tekee hyvää ainakin mun mielenterveydelle! ;D
Aamul söin kunnon aamupalan, lenkkikamppeet päälle ja pikku hikipintaan, käytiin kävelemäs tuol ihanassa talvisessa säässä vajaa 7km. Ajattelin, et lenkillä jalat vähän vetreytyis edellisten päivien salitreeneistä, mut eih. Jostain syystä reidet jumahti viel enemmän... -_-
Ulkoilun ja puolikkaan pizzan jälkeen nukahdin tunnin päikkärit sohvalle, vitsit et tekikin hyvää!! Ny leffaa ja irtiksii! Huomenna palataan taas normaaliin(!) syömiseen ja vaikka reidet on vielkin vähän kipeet, nii tiiätteks, et oikeen ootan huomista salitreeniä! :) :) Täl kertaa vaa täytyy pärjätä ilman niit kahta Bullia.... ;D

Ihanaa viikonloppua!

<3 Ellu

Sama aika, sama paikka, sama mimmi.

Sama sali, sama aika, samat ÄIJÄT(!) ja Ellu. 

Mua väsytti. Pete herätti mut 6.15 unissani vihailme kasvoilla kävelin pesemään hampaita, vaatteet päälle, leipä suuhun, kassi mukaan ja salille.
Tykkään ihan älyttömästi käydä salilla, se on musta todella hauskaa ja tykkään siitä olosta, kun kroppaa sattuu ja voimat on loppu! Mutta tänään mulla oli tylsää.
Olimme taas Ulpukassa Raisiossa. Siellä on juoksumatto, soutulaite ja kuntopyörä sijoitettu kaikki n. 10 neliön pikku koppiin...Kenen idea!!?? Kävelin 2min, juoksin (lujaa!!) 6min ja sit loppui happi. Alkoi v*tuttaa.
Jalkaprässi. Mielessäni, et noniiiin tää tuntuu kivalle. Tein siinä sit hetken ja hiki virtas. Nice. Sit tein parilla muullakin laitteella (joita en osaa säätää, koska ne ovat ehkä vuodelta 1991?) ja sit nostelin säälittävän kokoisia käsipainoja eri liikkein...(7kg ja 8kg). Joooo..kuulostaaks hieman laiskalle ja väsähtäneelle? Voin kertoo, et sitä se olikin!
Miten ennen on pärjätty tai kuka pärjää tuollaisilla peruslaitteilla ja painoilla, en mä pärjää. Mä tarvii crosstraineria, trxää, spinningpyörää ja huutavaa personal trainerii. Tarviin pukkarin mikä näyttää kivalle ja suihkun missä ei oo 20 vuotta vanhat laatat seinissä ja mummeleita jonottamassa hiustenkuivaajalle.
Niinpä!!Älä valita Ellu!
Tää vaan kertoo siitä kuinka mukavuudenhaluinen sitä ihminen onkaan.
Ulpukkaan en enää mene, salille siis. Uimaan menen varmaan vielä monestikin.
Niin joo..ja aamun sit kruunasi se, et kun treenin jälkeen aukaisin salikassin ja tajusin, että pyyhe on unohtunut matkasta ja piti oottaa kotiin asti, että pääsee suihkuun.
Pyyhkeen unohtaminen oli varmasti Peten syytä, ku herätti mut liian myöhään. Eihän se kello mun puolella sänkyy soinut!? ;)

Vaikka olo oli superlaiska ja väsähtänyt ja mulla oli tylsää, niin siltikin treenin jälkeen jalkoja poltteli ja käsiä kuumotti! Eli kai sitä sit kuitenki jotain teki vaikka omassa päässä kaikki olikin huonosti! Saatoin mä pari kertaa hymyilläkin vaikkei siltä tuntunu.

Salin jälkeen protskua ja vettä kurkusta alas, aamupalana ruisleipä lihalla, saldella ja kurkulla, kyytipoikana tuoremehuu!

Nyt mieli on ihan jees! Ja piristi, kun käveli töihin tuolla viileässä aamussa! :)


Mukavaa päivää teillekin! <3

-ellu-

Ps. Sain eilen viestin mun kaverilta jossa luki "Jaxuhaleja ja tsemppii"....Kuinka moni muu vihaa sanaa JAXUHALI?? :D :D

Aamusafkaa

 

 

Anna mulle sitä sokeriiiiiii!!!!

Rupee nää manskut kypsyttään...

Blogia... Hmm. V*tuttanut valtaosin päivästä. Paitsi sen ohikiitävän ajan kun kävin lounaalla äitin kans. Jatkuva hedari. Ei vaan jätä rauhaan. Vierotusoireita maybe? Sucks ass anyway.

Mä kävin aamulla lenkillä koiran kans. Mut hei oikeesti!! En ottanut selfieta...WHAT?!? Mä en ottanut siitä kuvaa kun käväsen historiallisella happihyppelyllä. Mä oon amatööri. Mut kimmokehan lähti siitä kun Elspe läksi ennen kuutta salille. Enhän mä voinut huonommaksi jäädä. Heräsin ja mulla puhelimessa on kuva reippaasta "turpoomisenestäjästä" ja meikä makaa vällyissä. Arvakkaa vaan kiinnostiko nousta ja vetää "urheilulliset" leggingit ja ulkosaappaat (ei ulkonäöllisistä syistä vaan siks et mä en yksinkertaisesti omista lenkkivaatteita :D, salivermeet kylläkin). No ei todellakaan. Mutta niin vaan lähdin koiran kanssa talsiin tuonne viimaan. Ihanaa nenänvuotoa sekä ulkoilmaa ;)
Oikeesti se oli kivaa. Bella ainakin tykkäs ylimääräisestä ulkoilusta.

Siellä mä sain kuningasidean! Määhän siis en tykkää liikunnasta. En vaan tykkää. Mut otetaan elämän realiteetit hanskaan. Mä vanhenen koko ajan. Jos nyt ei pidä nupistaan ja kropastaan huolta, niin ei tässä pitkälle pötki ilman kaikenlaisia liikuntaelin- tai muita sairauksia. Siispä mä päätin oppia tykkään tästä. Etsin, etsin ja etsin itselleni mieluisia lajeja. Tähän saakka se on kulminoitunut tanssiin ja joogaan. Mutta mitä ulkona? Määpä sitten hyppään hevosen selkään viikonloppuna. Mä hevostelin nuorempana vuosi kaudet ja sitten tuli vuosikausien tauko. Mut mää tykkäsin siitä, joten otin itseäni niskasta kiinni ja hyppään heposen selkään. Varasinpa tunnit itselleni ja tyttärelleni myös täällä etelässä, jotta on jatkumoa. Ja se kuningasideahan siis oli et mä kokeilen mahtuuko ne iänikuiset vanhat kamppeet päälle. Mahtuihan ne. YES! Mut kaiken rehellisyyden nimissä, ne housut on maksi-strechiä ja kuroo takapuolenkin takas yläasentoon. Helpottaa varmaan hevosta kannattaan tällasta kun on enemmän kasas eikä valu pitkin satulaa.

Sit toinen minkä otan on hiihto. Investoin ja ostan itselleni sukset. Tuolla Lapissa se on niin helppoo kun kelloon katsomatta voi melkein sivakoida ovesta ladulle ja olla niin pitkään kun huvittaa. Ei tekosyitä. Mikä sen parempaa kuin laji joka ei sido sinua kelloon. Kun mun 11 kk on unilla tms, mamma voi pistää laudat kiinni koipiin ja lähtee lykkiin. Ongelma. Mä en osaa hiihtää. Mut ihan sama. Aion oppia.

Suurin saavutus on tää sokerittomuus. Hanurista, mutta mulle iso juttu.

Mä haastoin mun mieheni eilen tähän settiin, kun meni vinoileen mulle siitä että sailäjän karkkia, mutta "upsista keikkaa kun mä oonkin laihiksella". Sanoin että se kumpi karistaa enemmän omaan lähtötasoonsa nähden senttejä (prosentteina) on voittaja. Yksityiskohdat ovat vielä hiomatta, mutta kyllä ne selkiytyy.

Enemmän kuin muille näyttäminen, niin mulla on suurin näyttö itselleni.

-m

Salilla äijien kaa! RÄYH!

Klo soi 5.45, tiedos saliaamu parin äijän(!!) kanssa! Tässä kohtaa rakentakaa mielikuva 2xBull Mentula kantamassa hymyilevää elluu olkapäillä kohti pukkarii! ....Todellisuus oli kyl vähä eri, but who cares?
Ja mikä mun fiilis on tänä pimeänä ja kylmänä aamuna!? No kuulkaas hyvä fiilis! Ja arvatkaas! Ei väsytä! Ei yhtään! Siis mieltä ei väsytä! Kroppa raukka on kyl ihan puhki ja jalkaprässin jäljiltä reidet huutaa hoosiannaa, mut AAAAAAUTS, että tuntuu hyvälle!!

Meil on mun tyttären kanssa muutto Turusta Raision puolelle tän kuun loppuun mennessä ja otin lähisalille (easyfit) jäsenyyden eilen ja huomenna aamulla sit sinne!
Tänää kävin Raision Ulpukassa ekaa kertaa salilla...ihan jees muuten, mut sen jälkeen, ku mun saliäijäkaverit (toi kuvaus sopii niiiii hyvin näihin tän aamun kavereihin, mut pitäkää se mielikuva..!!) lähti aamu-uinnille, niin mua alkoi lievästi ahdistaa, kun kuntoilijoiden keski-ikä oli abt 65v ja viimeinenkin mummo lähti, ni papat rupes vähä turhan tiivisti kattelee mun keuhkoja. Lähdin mäkin siitä sitte 10min päästä pois.
Ulpukassa on huippuu se, et jos meet aamulla ennen kasii salille ja uimaan, ni yhteishinta on vaan 4€!? Onks mikään nykyään enää näin halpaa! No ei niin!

Mä luulen, et mun kamut jäi lilluttelee porealtaaseen, ku niit ei ala näkyy! Noh..ny vettä paljon ja aamupalalle! :)

-ellu-

Ps. Kävely haastavaa!!

Siinä se on kaikessa komeudessaan. Se röllö. Masu-Röllö.

(Ja ei, en mää yritä päästä mikskään mini-ihmiseksi, mut mullon niiiiiin paljon opittavaa)

Well, well, well. Day nr 3 vai mikä lienee. Mää nukun jotenkin paremmin. Oisko tää sokerittomuus sittenkin se avainsana...? Tiiä sitä sitten.

Mietin tuos kun luin mun siipan blogia ja mun yks ystävä saavutti 14 vuoden raittiuden elämänsä etappina, että mulla on kans riippuvuus. Ihka oikea, elämää hallitseva RIIPPUVUUS! Mulla, Miss Goody two shoes'illa. Sokeririippuvuus. Mun tarvii saada fixit. Ihan järkyttävää.

Tänään oli hyvä esimerkki "normi-Mintun" järjenjuoksusta. Söin lounaan, namskista namskista, kanasalaatin. Siinä oli kasviksia monenlaista ja höysteenä pariloitu kanafile. Join runsain mitoin vettä ja olo oli mainio. Kappas! Nyt olisi aika jälkkärin. Pulla poikineen voisi olla ihan jees. Sanoin äidille että "ny tekee mieli korvapuustia!" Äiskä sano että odota vartti niin se menee ohi. VARMAAN! Määkö oottaisin vartin että korvapuustin himo lipuis ohitse. Not a chance. Leipomon kautta kurvattiin ja mää menin iloisesti sisälle. Iloiseen riviin katselemaan kaihoten niitä mun nimeä huutavia pullia. Haistelin sitä ihanaa leipomon ilmaa ja sit se välähti. "Two seconds on mylips, lifetime on my hips" Vapaasti suomennettuna "pari sekuntia huulilla ja loppuikä lantiolla" Mä kuvittelin sen puustin siellä lantiolla.
Mut hei oikeesti!! Mikä järki lähtee leipomoon!?!? No mut ku mää haluan...! Michele 34 vee. Mun tyttärilläkin on enemmän itsekuria ja luonnetta kuin mulla.

Nyt mää istun tässä koneen äärellä ja soimaan itseäni siitä että MIKÄ V**TU SUA NAINEN VAIVAA? Mä oon luonteeltani äärimmäisen päämäärätietoinen ja meen tasan läpi harmaan kiven asian puolesta. Mutta en itseni, niinkö? Säälittävää etten sanois...

Näillä mietteillä.

M

Väsähtänyt kaurapuuro

Miks väsyttää ni järjettömän paljon?
Mun sisäinen kello herätti mut 05.00. Kroppa halus varmaan aamulenkille(?), mut lämmin peitto oli mun mielestä hauskempi vaihtoehto, joten käänsin kylkee ja torkuin kuuteen asti, mut uni ei enää tullut.

Seiskan maissa väsähtänyt aamupuuro naamariin. Senkin keitin jotenkin niin puoliunessa, että siitä tuli kovin pahaa. Raejuusto, mustikat ja mansikat onneks vähä pelasti.

Masu kiittää aamupuurosta, on hyvä olo, mutta tämä väsymys. Miten tästä aamuväsystä pääsee eroon? Kahvi - ei auta, vitskut - ei auta... Oisko se kuitenki sit ollu parempi vaihtoehto se aamulenkki, ku kyljen kääntäminen?


Tsemppiä meille kaikille tähän päivään! 

Ja AURINKOISTA HUOMENTA MINTTU! Miten sul menee? :)


-Ellu


 

Mä tykkään safkasta niin että halkeen..!!

Mä niin innokkaasti pihahommissa

Sinne sujahti se päivä. Mä ajattelen tätä mielessäni niin että tää on hitaasti tapahtuvaa remppaa. Jep, jep. Just sellainen omalle luonteelle sopiva. Or not... Mullekaikkihetijanyt on se toimintamalli millä oon "totutusti" mennyt. Sikäli ihan fine, määrätietoa löytyy. Onhan sitä löytynyt määrätietoisesti itseään turvottamaankin.

Enivei. Mä mietin päivän kulkua. Saitte kaikki sen herkullisen kuvan siitä puuroläjästä... Yuup, I hated it. Ja niin inhosi mun esikoisenikin. :) Mutta koska hän on mamman tsemppari, hän imi sen uskollisesti. Sit mä istuin tällä turvonneella pyllyllä, kunnes sain "ahaa elämyksen!" Mähän voin tehdä tätä naputustyötä myös seisaallani! Sit katoin itseäni peilistä ja juttelin itsekseni "no sh*t Sherlock". Varsinainen neropatti minä.

Välipalaa makoisaa

Äiti laittoi viestin että rupeapa laittaan kamppeita niskaan, nyt haravoidaan. Siinä me sitten tehtiin haravoinnit ja hiki oli kivasti sekä jopa tällä hipiällä, punaiset posket. Ihan sairaan mahtavaa! Palkitsimme itsemme ihanalla lounaalla. Misokeittoa ja muutama sushi-pala. Omnom! Ja masu kiittää. Enkä nyt tarvi mitään naljailua valkoisesta riisistä. Mä tiiän, mä tiiän. Ei terveellisintä, mut hei oikeesti, mä söin RUISPUUROO!

Sit takas töihin. Oon kauheesti etsinyt tietoa erääseen työorganisaation kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin. Kovin oli haastavaa päänupille, mutta sit mä siinä seisoskellessa jammailin, niinpä mä kuvittelen että poltin sen valkoisen riisin ja ainakin haihdutin orastavan kääminpolton ;)

Välipala oli mandariinia ja päivällinen jauhelihakeittoa. Nyt on illan aika, iltakuuden jälkeen ei syödä muuta ku porkkanaa. Jokseenkin sapettaa. Mä en vaan käsitä ihmiskehoa joka vaan saa syyä ja syyä. Ilman mitään. I´m so jealous.
Mut tiättekö mikä saa ihan super hyvälle mielelle. Se että tätä meiän blogii jaksaa porukka lukee! Ja kommentoida ja viestittää. Siispä me ei olla itseksemme tän setin kans. Let´s face it, musta mitään Nicki Minajia tuu, mut kun olis ees se tasapainoinen ja hyvinvoiva. Nyt vielä pää ohjaa tän hetkistä olotilaa, and it ain't fun...

Tän hetken mieliala

"Mä tykkään ruuasta ja herkuista niiiiiiin että halkeen...!"

-m