Onks stressii?!?

Joulujoulujoulujoulustressi? Vai onkse joku muu stressi? Miten stressi vaikuttaa teihin? Syömiseen? Liikkumiseen? Elämään yleensä?

Itseeni stressi vaikuttaa niin, että en syö kunnolla, en nuku kunnolla ja sitten en jaksa tehdä yhtään mitään muutakaan, kun kotiin pääsen.

Stressi syö kroppaa ja mieltä + hauskana lisänä se tuo ne pahimmat puolet ihmisestä esille. Se myös tuhoaa paljon, jos sen päästää liiaksi valloilleen.

Millaisia keinoja teillä on välttää stressiä tai saada sitä lievenemään? Miten rentoudutte esim kiireisen ja stressaavan työpäivän jälkeen? 

Itselläni on nyt edelleen se kotijumppa mikä auttaa kummasti illalla nukahtamista ja rentoutumista. Hengitysharjoitukset illalla auttaa myös, jos tuntuu ettei uni tule.
 Mun paras keino on kuitenkin mun oma tyttö, uni tulee heti, kun ottaa pienen tuhisijan viereen nukkuun...Vaikkei hän enää niin kovin pieni olekaan, mut mun paras unilääke.


Mukavaa tiistaita stressistä huolimatta!


<3:llä Ellu

Ps... Missä mun turpoomisenestokamu on? Onkse kadonnu maanpäältä kokonaan? Vai onks sillä vaa enempi elämää? :D

Mene pois väsymys.

Kaipaan aurinkoa, vihaan pimeyttä. Oon ehdottomasti kesä-/kevätihminen.
Oon nukkunu huonosti, oon syöny huonosti... Muhun vaikuttaa vaan niin paljon, jos nukun huonosti..Siitä kärsii koko elämä ja kaikki muutkin. Turvonnut en ole vaikka tuntuukin, et oon syönyt mitä sattuu ja mihin aikaan sattuu.. Vaan päinvastoin, numerot jatkaa pienenemistään. Hyvähyvä.
Millä tän armottoman väsymyksen saa pois? Loppuis tää sairastelukin varmaan, ku sais hyvät yöunet vaikka viikoksi. Haukotukset kestää ainakin puoli minuuttia kerrallaan ja aamupäivästä asti sitä vaan odottaa, että koska ois ilta ja saisin vetää peiton päälle ja painaa pään tyynyyn. Zombiolotila.
Salilla en saa edelleenkään käydä, joten kotijumppa jatkuu.. Ihmettelen, että tästä väsymyksestä huolimatta oon jaksanu jalkoja nostella ja selkää jumpata. Jotenkin orjallisenrutiinimaisesti joka päivä ollut sama kaava; töistä kotiin, vaihdan kotivaatteet, syön, haen joogamaton hyllyltä, läjäytän sen siihen olkkarin lattialle ja alan laskemaan jokaisen liikkeen kohdalla kahteenkymmeneen. Olen yllättynyt itsestäni. Minulla on nyt tapa, kotijumppatapa.. ja se on kyllä hyvä tapa se.
Toissapäivänä otin jo liikkeisiin vähän kahvakuulaa mukaan, mutta se ei ollutkaan hyvä idea. Selkä tuli kipeämmäksi. Kärsimätön, kun olen, niin en jaksaisi montaa viikkoa niitä samoja kevyitä juttuja tehdä. Käy pidemmän päälle tylsäksi. Jatkan silti. Selkä pitää olla kunnossa, koska muuten ei onnistu oikein mikään. Nytkin tunnen alaselässä jomotuksen kokoajan. Ikävää. Illalla sit taas kotijumppaa. Onneks tänään on piristyksenä pienen tytön joulujuhla töiden jälkeen.

Yksi hyvin hyvin väsynyt Ellu

Tiiätteks, et ei oikeen irtoo tekstiikään, ku mieli ja kroppa haluaa vaan unta unta unta unta unta! Voisko joku kertoo mulle jotain piristävää? Saan viestejä facebookiin jne, mutta ois kiva, jos vaan jaksaisitte tänne meidän blogiinkin kommentoida. :)

Niin juuuu ja, jos kirjoitatte eka kommentin ja haluatte kuitenkin kommentoida kirjautuneena googleen, niin hupshei se teidän kommentti katoaa..eli ekana kirjautuminen ja sit kommentointii... :)


 Mukavaa viikon jatkoa!


-E-

No herkkupäivä hei! ...eeeei ei se tänään ollukaan!

Oon ihan lauantaissa...damn. Luulin, et tänään saa vetää irtiksii ja syödä pullaa, mutta ei. Itsenäisyyspäivä sekoitti mun viikon ja mun herkkupäivän. Hmph.
Ei se haittaa (EIPÄ NII!). Tää viikko on menny ihan sillee mallikkaasti, mut misä o Ellun ruokarytmi? Vai onk sellast olemassakaa? Aamupala, välipala, lounas, ______, päivällinen, iltapala. Niin. Missä se välipala on. :( Miksi se miltei aina unohtuu. Yhtenä päivänä muistin sen välipalan iltapäivälläkin.. Ja jos joku miettii, et miks syön aamulla/aamupäivälläkin välipalan, niin siksi, kun syön oikeen aamupalan jo kuudelta aamulla, niin  menisi liian pitkä aika, jos lounaaseen asti odottelisin.
Mitään dieettiä en enää halua yrittää, enkä kokeilla. Ne kaikki on NIIIIN NÄHTY ja koettu. Ei toimi, ei sovi. Mun kroppa menee täysin jumiin jostain liian niukasta syömisestä. Mun vaan pitäisi ny muistaa syödä tarpeeks usein! Kuka mua muistuttais aina 3h välein? Anyone? Voisin rekrytä mulle syömismuistuttajan.. Soitat mulle ja huudat, et "NY RUAKAA NAAMAAN!" ja sit voitkin sulkee puhelimen. Palkka on huono (..tai sitä ei vaan oo?) ja mitään etuja ei ole..Muuta ku mun heleä ääni joka jää soimaan sun korviin, ku vastaan puhelimeen. Oisko kiva? Ilmottautumiset otetaan spostilla! mmkekj@gmail.com Kiitos.

How about pancakes?

Kohtsillee ruokakauppaan ja huomiselle jotain ihanaa Itsenäisyyspäivä-safkaa ja  ne tän viikon herkut! namnamnam! Mitäs kaikkee hyvää muiden herkkupäivään kuuluu? :)




...Niih..ja mistäs voin tietää tänään, et mitä huomenna tekee mieli herkutella? :( Höh.


<3:llä Ellu


Ps... Unohtus sanoo, et sit Instagramis voi lisätä omaan lenkki- tai salaattikuvaan #turpoomisenesto tai #turpoomisenestoblog..Juu jee tehkää sillee! :)

Ei mul muuta tänää! Mukavaa Itsenäisyyspäivää ja ihanaa viikonloppua! Nauttikaa ja rakastakaa ja älkää turvotko! :)



 

Ellun kotijumppaa ja suolakurkkuja

Hirvee suolan himo! Söin eilen ruisleipää ja happista kinkulla ja suolakurkuilla. Tuntui, että olisin voinut vaan jatkaa sitä suolakurkkujen syömistä! What's wrong with me..ei ne etikassa lilluvat kurkut kuitenkaan niiiin hyvii oo?

Mun hieno saliura tyssähti (taas) tosiaan ennenku ehti alkaakaan.
Eikä siis johtunut lainkaan salilla käymisestä tai motivaation puutteesta, vaan tästä mun rappeutuneesta lantiosta ja päivittäisestä todella epäergonomisesta työskentelyasennosta.
Naprapaatti on tutkinut ja hutkinut viime viikolla. Tällä viikolla en mennytkään vastaanotolle, kun sain häneltä hyvät ohjeet mitä tehdä kotosalla, et selkä alkais palautumaan normaaliksi ja apua on ollut. Tervettä minusta ei kuulemma mitenkään saa (niinku päästä tervettä vai mitähän se tarkoitti?)...Eli näillä eväillä mennään!

Ja sit kättä ylös, et kuka vihaa kotijumppaa?? Joooo..Määä kans!! Miksi se onkin niin vaikea aloittaa? Ja miksi se on niin tylsää? Kun siinähän voi samalla vaikka telkkaria kattella, ku tekee koiran pissitys liikettä (takajalan nosto? ;D). Hyvä olohan siitä vaan tulee ja ilman niitä liikkeitä mun olis vaikea päästä aamulla ylös sängystä, et onhan niistä hyötyy...Mutta miksi se on niiiin vaikea aloittaa nosteleen lantiota tai tekeen vatsoja? Onko se se houkutteleva säkkituoli ja lämpönen viltti mitkä on vaihtoehtoina siinä vieressä? Tai siis eihän ne ny tietty vaihtoehtoja ole kotijumpalle. Ei tietystikään ole.
Ihanaa ja ärsyttävää on, että lokakuun alussa ostamani ulkoiluhousut ovat kasvaneet minulle liian suuriksi..Haluisko joku tulla ostamaan ne multa? Uudenveroiset pöksyt on..ei käytönjälkiä ja postillakin voin lähettää! Sit ois joku kolme kassillista muitakin isoja vaatteita mitä saa tulla mun kotiin sovittamaan ja ostamaan pois! Hinta halpa ja joitain vaatteita en ole ehtinyt edes käyttämään! Ostoksille siis Ellun kotishoppiin! Welcome! ;D


Töiden jälkeen mun ilta kuluu sit kotijumpalla ja suolakurkuilla! 


<3 Ellu

Ps. ...Ja alla olevan kuvan halusin vaan jakaa teidän kanssa, koska se on mun mielestä niin hauska...

Sama aika, sama paikka, sama mimmi.

Sama sali, sama aika, samat ÄIJÄT(!) ja Ellu. 

Mua väsytti. Pete herätti mut 6.15 unissani vihailme kasvoilla kävelin pesemään hampaita, vaatteet päälle, leipä suuhun, kassi mukaan ja salille.
Tykkään ihan älyttömästi käydä salilla, se on musta todella hauskaa ja tykkään siitä olosta, kun kroppaa sattuu ja voimat on loppu! Mutta tänään mulla oli tylsää.
Olimme taas Ulpukassa Raisiossa. Siellä on juoksumatto, soutulaite ja kuntopyörä sijoitettu kaikki n. 10 neliön pikku koppiin...Kenen idea!!?? Kävelin 2min, juoksin (lujaa!!) 6min ja sit loppui happi. Alkoi v*tuttaa.
Jalkaprässi. Mielessäni, et noniiiin tää tuntuu kivalle. Tein siinä sit hetken ja hiki virtas. Nice. Sit tein parilla muullakin laitteella (joita en osaa säätää, koska ne ovat ehkä vuodelta 1991?) ja sit nostelin säälittävän kokoisia käsipainoja eri liikkein...(7kg ja 8kg). Joooo..kuulostaaks hieman laiskalle ja väsähtäneelle? Voin kertoo, et sitä se olikin!
Miten ennen on pärjätty tai kuka pärjää tuollaisilla peruslaitteilla ja painoilla, en mä pärjää. Mä tarvii crosstraineria, trxää, spinningpyörää ja huutavaa personal trainerii. Tarviin pukkarin mikä näyttää kivalle ja suihkun missä ei oo 20 vuotta vanhat laatat seinissä ja mummeleita jonottamassa hiustenkuivaajalle.
Niinpä!!Älä valita Ellu!
Tää vaan kertoo siitä kuinka mukavuudenhaluinen sitä ihminen onkaan.
Ulpukkaan en enää mene, salille siis. Uimaan menen varmaan vielä monestikin.
Niin joo..ja aamun sit kruunasi se, et kun treenin jälkeen aukaisin salikassin ja tajusin, että pyyhe on unohtunut matkasta ja piti oottaa kotiin asti, että pääsee suihkuun.
Pyyhkeen unohtaminen oli varmasti Peten syytä, ku herätti mut liian myöhään. Eihän se kello mun puolella sänkyy soinut!? ;)

Vaikka olo oli superlaiska ja väsähtänyt ja mulla oli tylsää, niin siltikin treenin jälkeen jalkoja poltteli ja käsiä kuumotti! Eli kai sitä sit kuitenki jotain teki vaikka omassa päässä kaikki olikin huonosti! Saatoin mä pari kertaa hymyilläkin vaikkei siltä tuntunu.

Salin jälkeen protskua ja vettä kurkusta alas, aamupalana ruisleipä lihalla, saldella ja kurkulla, kyytipoikana tuoremehuu!

Nyt mieli on ihan jees! Ja piristi, kun käveli töihin tuolla viileässä aamussa! :)


Mukavaa päivää teillekin! <3

-ellu-

Ps. Sain eilen viestin mun kaverilta jossa luki "Jaxuhaleja ja tsemppii"....Kuinka moni muu vihaa sanaa JAXUHALI?? :D :D

Aamusafkaa

 

 

Väsähtänyt kaurapuuro

Miks väsyttää ni järjettömän paljon?
Mun sisäinen kello herätti mut 05.00. Kroppa halus varmaan aamulenkille(?), mut lämmin peitto oli mun mielestä hauskempi vaihtoehto, joten käänsin kylkee ja torkuin kuuteen asti, mut uni ei enää tullut.

Seiskan maissa väsähtänyt aamupuuro naamariin. Senkin keitin jotenkin niin puoliunessa, että siitä tuli kovin pahaa. Raejuusto, mustikat ja mansikat onneks vähä pelasti.

Masu kiittää aamupuurosta, on hyvä olo, mutta tämä väsymys. Miten tästä aamuväsystä pääsee eroon? Kahvi - ei auta, vitskut - ei auta... Oisko se kuitenki sit ollu parempi vaihtoehto se aamulenkki, ku kyljen kääntäminen?


Tsemppiä meille kaikille tähän päivään! 

Ja AURINKOISTA HUOMENTA MINTTU! Miten sul menee? :)


-Ellu


 

Virhe nro 1!!

Uuden ja paremman elämän eka päivä ja jo eka virhe(?) tehty! Mut ei se nii vaarallista kai oo, huomenna on uusi päiväja virheistä oppii!...Kai?

Aamupala kaikkineen oli loistava ja lounaalla se tapahtui; söin liian vähän. Kanaa, salaattia, muutama kuutio juustoa seassa ja juomana iso lasillinen vettä, humps hei 1,5h ja mun oli nälkä! Miksi, oi miksi en muista syödä lounaalla tarpeeksi kaikkea mitä pitäisi? Onko kellään muulla tätä ongelmaa? Help mii! Miten muistaisin syödä kunnollisen lounaan?

Ei toi annos ihan noin pieni ollu milt näyttää..

Mun ruokarytmi ja syömiset toimii hyvin, kunhan vaan muista syödä kunnon aamupalan ja sopivan lounaan, sit pärjää hyvin välipalaan, päivällinen menee kevyempänä ja iltapalakin menee alas.
Lounas on aina se vaikein. Toisinaan aamupalan ja lounaan väli venyy ihan liian pitkäksi. Varsinkin niinä aamuina, kun syön aamupalan jo 6.30 tai viimeistään 7ltä, niin 10ltä pitäisi syödä jo joku pieni välipala. Aloitan 10ltä työt, niin kuka siinä nyt muistaa syödä? En minä ainakaan. Sit vasta kahdentoista jälkeen yleensä hoksaa, et pitää taas syödä.
Sain vinkin, että puhelimeen muistutus aina, kun pitää syödä...Juu, no ei toimi. Painan muistutuksen pois hälyttämästä ja jatkan sitä mitä ikinä just sillä hetkellä teenkään. Nyt tarviis jonku järeämmän keinon..Mut ei sellasta taida olla vai? Ny kaikki vinkit ja viisaudet kehiin! Muuten tää homma pissii jo alkumetreilleen. :D

Mun ongelma ei oikeastaan koskaan ole ollut mikään mieletön ylensyöminen, vaan nimenomaan se, että olen syönyt aina liian harvoin ja kerralla liian paljon ja joo kyllä herkutellut olen! Ei tällanen kroppa ilman suklaata oo tullu! :D
On vaikeaa oppia syömään usein ja, että olo olisi sopivan kylläinen koko päivän. Miksi se on niin mielettömän vaikeaa, vaikka itse tietää, että kuinka paljon parempi olo siitä tulee ja kuinka paljon virkeämpänä sitä pysyy koko päivän, kun syö sopivalla rytmillä?

Välipalakin meni vähän miten meni, kun en tajunnut ostaa töihin mitään järkevää välipalaa jääkaappiin. Tein tuorepuuroa kaikesta mitä kaapista löytyi. Kaurahiutaleita, pakastemarjoja, vaniljajogurttia (säilöntäaineeton ja vähemmän sokerii, ku normi jogurteis) ;D

Ihan hyvä setti ja ny sit jaksan päivälliseen asti, mutta liian pienen lounaan jättämä nälkä jäi vaivaamaan omaa jaksamista. Not cool.

Toivottavasti Minttu edes sää ny sit kuiteski oot vetäny tän päivän mallikkaasti läpi! ;D





-Ellu

Yksi vähemmän turvonnut kroppa, KIITOS! ..Tai otetaas täl kertaa kaks!

Yksi kuva facebookin uutisvirrassa, pari kommenttia, sopiva tavoite ja täs sitä ollaa. Me tehdään blogi, mä ja Minttu. Teidän kaikkien iloksi ja meidän tsemppariksi. Saatte ystävät hyvät lukea sensuroimattomasti sen, kun rämmimme läpi upottavien soiden kohti terveempää elämää.

Oon tässä ny jo hetken miettiny, et millä tyylillä tässä ny itsensä esittelis.. "Hei, olen Ellu! 29 vuotias, harrastan (täl hetkel) epäsäännöllisesti vähän kaikkee....." vai oisko parempi "Hei, olen Ellu, 29vee ja oon syöny liikaa karsuu..."? Ensimmäinen kuulostaa epätoivoiselta treffi-ilmoitukselta ja jälkimmäinen kuulostaa joltain tunnustukselta ryhmässä Anonyymit turvonneet.

Mutta. Nyt. Asiaan.
Me päätettiin, että tiistai on hyvä päivä aloittaa/jatkaa terveempää elämää. Itse riuduin darrasssa sunnuntain ja maanantait tunnetusti feidaa (Mintun sanoja lainatakseni), niin tiistai on hyvä päivä! Huomenna kaverit, huomenna!! :)
 
Muutin kaksi vuotta sitten Turkuseen ja sen jälkeen oon hitaasti (siis todella hitaasti) saanut turvotusta pois ja pudottanut painoa yhteensä 13kg ja grammat päälle. How cool is that? No todella cool. Mulle ainakin. Koska tää kaksi vuotta on ollut mulle vaikeaa tajuta nää asiat oikein ja saada se iskostumaan tonne tunnehömpän ihmisen mieleenkin.
Vihdoin monien vuosien jälkeen mun pääkoppakin on tajunnut, että ei tässä huonosti käy vaikka elämäntapojaan muuttaa, kun joskus aikaisemmin se on mennyt överiksi ja sairastumiseen asti. Vaakaan päin ei ole voinut edes vilkaista ilman stressiä. Silloin ei olekaan ollut kyse terveestä elämästä, vaan enemmänkin vaa'an numeroista.
Nykyään vaa'alla käynti on hauskaa, kerran viikossa tai kerran kahdessa viikossa. Vielä en vaakaa kotiin ole ostanut ja ehkä ihan hyvä niin, koska tervepäiselläkin ihmisellä se voi mennä turhaks numeroiden tuijotteluks, ni mitä se sit tällasella sekopäällä ois? ;)
Mun tavoite on saada vielä pois tätä kaikkee 10-15kg. En aseta tiettyä tavoitetta, kun sen näkee sit mihin se paino/hyväolo asettuu.

Tiistaina aloitan aamuni mun feivoritilla; Kaurapuuro, raejuusto, marjoja/hedelmiä. (Pics coming!)

Se kuva. Päätöksen kuva.

Luulen, uskon ja toivon, että kaverin kanssa tää kaikki on paljon hauskempaa, kun yksin! Helpompaa tuskin, mutta hauskempaa ainakin!

Let's do it Minttu!!
 


<3:llä Elina